sähköpostiosoite salasana Salasana unohtunut?
yhdistys
Johtokunta|
Säännöt|
Yhdistyksen tarkoitus|
Toimintakertomus|
Vuosikokous|
Historia|
Linkit

ESIHISTORIALLINEN AIKA

Tapio Valkeakari

Lähes kymmenen vuotta ehti kulua siitä, kun professori Arvo Oksala yhdessä Antti Lehtisen kanssa oli aloittanut Jyväskylässä silmän ultraäänitutkimukset vuonna 1956, ennen kuin Suomessa muut tutkijat alkoivat askarrella ultraäänen parissa. Antti Lehtinen toimi tuolloin tutkimuslaboratoriossa Rautpohjan Valmetin paperikonetehtaalla ensin tutkimusassistenttina ja sittemmin tutkimuspäällikkönä. Poikkitieteellisten tutkimustensa ansiosta Antti Lehtinen sai myöhemmin professorin arvonimen. Hänen osuutensa ensimmäisen ultraääniväitöskirjan synnyssä ja uraauurtavana tutkijana ultraäänitutkimuksen kehityksessä on osin jäänyt muun mittavan poikkitieteellisen tutkimustyön varjoon. Oulun Yliopiston Naistenklinikka alkoi ensimmäisenä maassamme vuonna 1964 käyttää ultraäänitutkimusta obstetriikassa. Insinöörijärjestöjen koulutuskeskuksen järjestämässä luentotilaisuudessa syksyllä 1966 pidettiin ultraäänifysiikkaan liittyvien esitysten lisäksi kaksi kliiniseen ultraäänidiagnostiikkaan liittyvää esitelmää. Luennoitsijoita olivat professori Arvo Oksala ja silloinen Oulun Naistenklinikan osastonlääkäri Paavo Pystynen.

Ensimmäisenä laajempana Suomalaisten ultraäänitutkijoiden yhteisenä kokoontumisena voidaan pitää alan ensimmäistä maailmankongressia Wienissä kesäkuun alussa vuonna 1969. Tuolloin kymmenkunta suomalaista alan harrastajaa totesi, että ultraäänitutkimuksia tehdään maassamme ainakin neljässä kaupungissa. Jo silloin keskusteltiin yhteisen seuran tarpeellisuudesta. Keskustelua jatkettiin Turun Yliopiston 50-vuotisjuhlien yhteydessä Turussa 24.4.1970 järjestetyssä ultraäänisymposiumissa. Siinä pidetyt esitelmät julkaistiin samana syksynä Duodecimin teemanumerossa 18/70 "Ultraäänidiagnostiikka lääketieteessä". Ultraääniseuran perustamissuunnitelmat olivat jo huomattavan pitkällä professori Esko Tähden Helsingissä Meilahden sairaalassa järjestämässä ultraäänikoulutustilaisuudessa 23.4. – 24.4.1971, mutta asia lykkääntyi vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1971 aika oli kypsä perustavalle kokoukselle. Kokouskutsussa osanottajia kutsuttiin Suomen lääketieteellisen ultraääniyhdistyksen perustavaan kokoukseen 26.11.1971 Meilahden sairaalan III röntgenosaston (1.kerros) demonstraatiohuoneeseen klo 15.00. Pöytäkirjan mukaan läsnä olivat seuraavat 12 henkilöä: professori Arvo Oksala, apulaisprofessori Esko Tähti, lastentautien erikoislääkäri Tapio Valkeakari, röntgendiagnostiikan dosentti Matti Wiikeri, dosentti Jaakko Salokangas, fyysikko Matti Forss, röntgenerikoislääkäri Kaarina Aantaa, silmätautien erikoislääkäri Veikko Huopala, lääketieteen lisensiaatti Yrjö Lähde, silmätautien erikoislääkäri K. V. af Ursin, röntgenapulaislääkäri Heikki Haitu ja sisätautien erikoislääkäri Anna-Liisa Sjögren. Näiden lisäksi olivat yhdistyksen jäsenyyttä kirjallisesti hakeneet seuraavat henkilöt: Pentti Miettinen, Olli Piiroinen, Heikki Aurekoski, Pentti Jouppila, Eero Hokkanen, Paavo Pystynen, Pekka Ylöstalo, Rauli Nuuttila ja Sirkka-Liisa Jääslahti. Perustavan kokouksen ajankohdasta on vallinnut epäselvyyttä sen vuoksi, että pöytäkirjan puhtaaksikirjoituksessa kuukaudeksi on marraskuun sijasta merkitty lokakuu. Kuitenkin olen voinut tarkistaa ajankohdan marraskuun 26. päiväksi sekä professori Arvo Oksalan lähettämästä kirjeestä, apulaisprofessori Esko Tähden kokouskutsusta, joka on ilmestynyt myös Suomen Lääkärilehdessä, että myös omasta veroilmoituskopiostani, joten seuran perustamispäivämäärä on varmasti 26.11.1971.

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Arvo Oksala ja sihteerinä Anna-Liisa Sjögren. Professori Oksala selosti aluksi yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaperiaatteita. Sääntöehdotukset käytiin läpi pykälä pykälältä ja seuran nimeksi ehdotettiin Suomen Lääketieteellinen ja Biologinen Ultraääniseura. Yhdistysrekisteriin tarjottaessa seuran nimi kuitenkin muutettiin suomen kielen asiantuntijan ehdotuksesta muotoon Suomen Lääketieteellis-Biologinen Ultraääniseura. Seuraavana valittiin väliaikainen toimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajana Arvo Oksala, varapuheenjohtajana Esko Tähti, sihteerinä Jaakko Jääskeläinen, rahastonhoitajana Anna-Liisa Sjögren sekä muina jäseninä Matti Wiikeri, Tapio Valkeakari ja Paavo Pystynen. Seuran sääntömuutoksen mukaan vuosikokous päätettiin pitää kalenterivuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana eli toukokuun ensimmäiseen päivään mennessä. Seuraavaksi kokouspaikaksi valittiin Helsinki. Perustavassa kokouksessa valittiin myös helmikuussa 1972 Baselissa pidettävään Euroopan ultraääniseurojen liiton perustavaan kokoukseen yhdistyksen edustajaksi Pekka Ylöstalo. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.40.


SOSIAALINEN TOIMINTA

Keväästä 1973 lähtien koulutustilaisuuksiin on liittynyt myös illallinen, jonka sponsoreina toimivat alkuvuosina ultraäänilaitteiden edustajat ja maahantuojat kukin vuorollaan Kolme ensimmäistä kokousta sponsoroi Lux Oy. Syksyllä kokous oli Instrumentariumin tiloissa, jolloin oli tilaisuus myös saunomiseen.

Kevätkokoukset 75 ja 76 Oulussa ja Turussa sponsoroi LuX/Medivalmet. Syksyn 76 pidettiin Jorvin sairaalaan tutustumisen jälkeen Lääkintäsähkö Palomexin tiloissa, joissa oli käytettävissä myös baari ja sauna. Kevätkokouksessa Lahdessa Organon hoiti sponsoroinnin ja vastasi myös ulkomaalaisen vieraamme kustannuksista. Oulun syyskokouksessa 77Sonar huolehti lounaasta ja Bryel-Kjaer iltatilaisuudesta. Vaakunassa. Keväällä 78 Tampereella Medivalmet tarjosi illallisen Näsinneulan huipulla. Kevätkokouksessa 79 Helsingissä saimme isännäksemme Hospal Oy:n. Tämä olikin viimeinen kerta, kun sponsoroijana oli yksi yritys. Koska halukkaita alkoi ilmaantua enemmän kuin koulutustilaisuuksia järjestettiin, siirryttiin laajempiin, usean laitetoimittajan näyttelyihin, joiden tuloista kustannettiin sosiaalista ohjelmaa. Tämä tiesi myös osanottajamaksujen tulemista koulutustoimintaan. Vuodesta 1975 alkaen myös seuralaisilla oli mahdollisuus osallistua ahkerasti myös teattereissa. Keväällä 75 katselimme "Tuntematonta sotilasta", ja vuotta myöhemmin Turussa meille tarjottiin "van Gogh" ja "Postimies". Lahdessa 77 näytelmä oli "Palloseuran toverit", ja Tampereella seuraavana vuonna oli valittavana "Vanja-eno" tai "Nuori mylläri" ja Helsingissä keväällä 79 joko "Papin perhe" tai "Kolmen muistiinpano" Kansallisteatterissa. Seuralaisille oli usein järjestetty omaa ohjelmaa, jolloin tutustuttiin paikkakuntaan ja sen nähtävyyksiin. Mm. Hämeen vanhalinna ja taidemuseo sekä Kuopion ortodoksinen museo, Jussin Kestikartano Ilmajoella ja Oulun kauppatori ovat tulleet näin tutuiksi seuralaisille.

Iltatilaisuuksien vakio ohjelmana on ollut syömisen ja tanssimisen lisäksi puheenjohtajan pitämä illallispuhe. Dosentti Tapio Valkeakarin pitkän puheenjohtajuuskauden aikana vain kerran hänen poissa ollessaan syksyllä 84 Hyvinkäällä varapuheenjohtaja Tuukka Tarkkila sai puheenvuoron. Innostuksissaan alkumerkkiä kilistäessään hän rikkoi lasinsa. Liekö ollut ultraäänillä osuutta asiaan.

10-vuotis ja 15-vuotisjuhlien yhteydessä on pidetty jonkin verran laajemmat iltatilaisuudet. Siteeraan seuraavassa sihteerimme Pentti Lohelan kuvausta 10-vuotisjuhlastamme Turun kongressikeskuksessa 17.10.1981: "Monipuolisen tieteellisen ohjelman jälkeen kokoontui ultraääniseuran jäsenistö lämminhenkiseen illanviettoon 10-vuotisjuhlan merkeissä. Menu oli puheenjohtaja Tapio Valkeakarin taidokkaalla latinan kielellä laadittu ultraäänihenkiseksi. Tervetuliaisjuomana oli lepakko (Chiropdera) –coctail ja pääruoka oli valmistettu ultrasonorregrillatum. SHO BRASS MULTIELEMENT – orkesteri soitti taustamusiikkia in realtime ad 100 dB.

Professori Esko Tähti piti juhlaesitelmän: Ultraääni eilen, tänään, huomenna. Puheenjohtaja jakoi seuran johtokunnan myöntämän 3000 markkaa ultraäänitutkimuksesta väitelleelle Sören Bondestamille, joka nuorena ultraäänitutkijana on edistänyt seuran tarkoitusperiä ja toiminut aktiivisena seuran jäsenenä sekä kurssien luennoitsijana että aloitteiden tekijänä.

Seuran johtokunta päätti myöntää seuran vastavalmistuneen viirin ensikappaleet seuraaville ultraääniseuran tarkoitusperiä edistävässä työssä ansioituneille seuran jäsenille: professori Arvo Oksala, professori Esko Tähti, professori Pekka Vuoria, professori Pentti Järvinen, dosentti Matti Wiikeri, LKT Heikki Aito, dosentti Pertti Kirkinen, dosentti Pentti Jouppila, LKT Olli Piiroinen, LKT Kaarina Aantaa, LKT Markku Nieminen, LKT Tuukka Tarkkila, apulaisprofessori Pekka Ylöstalo ja dosentti Tapio Valkeakari.

Juhlaillallisen lopuksi puheenjohtaja kiitti jäsenistöä ja toivotti kaikki tervetulleeksi kevätkokoukseen puheenjohtajan kotikaupunkiin Vaasaan."

Kaikkiaan siis 14 seuran jäsentä sai seuran viirin tässä yhteydessä. Seuran 15. viiri jaettiin kevätkokouksessa 1984 Tampereella professori Paavo Pystyselle.

Seuran 15-vuotisjuhlaillallisilla Vaasassa 28.11.1986 jaettiin seuraavat neljä viiriä tunnustuksena ansiokkaasta työstä ultraäänitutkimuksen ja ultraääniseuran parissa: dosentti Sören Bondestam, LKT Seppo Hyvärinen, esh Seija Lund ja dosentti Matti Taavitsainen. Kaikkiaan siis 19 jäsentä on saanut seuran ansioviirin.


SEURAN VARAINHANKINTA

Toiminnan alkuvuosina jäsenmaksut olivat seuran ainoa tulonlähde. Yksittäiset laite-edustajat sponsoroivat sosiaalista ohjelmaa. Laivakokouksessa syksyllä 78 järjestimme ensimmäisen varsinaisen useamman laite-edustajan näyttelyn. Tuolloin osallistujia oli neljä. 10-vuotisjuhlakokouksessa näytteilleasettajia oli Turun Ikituurissa jo kymmenen. Vaikka alan markkinat ovatkin laajentuneet huomattavasti, monet valmistajat ovat yhtyneet, joten näytteilleasettajien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen. Aika ajoin olemme saaneet mukaan myös Akateemisen Kirjakaupan. Ultraäänilaitteiden lisäksi mukaan on tullut myös invasiiviseen ultraäänitutkimukseen tarvittavia välineitä. Paitsi näyttelytuloilla laitevalmistajat ovat avustaneet seuraa mm. jäsenkirjeiden postituksessa. Alokkaille lankeaa erityinen kiitos luentolyhennelmien toimittamisesta useaan koulutustilaisuuteen.

Useiden näytteilleasettajien edustajat ovat olleet myös seuramme jäseniä, osa jo alkuajoista lähtien. Näytteilleasettajien tuki on ollut ratkaisevan tärkeä seuran koulutus- ja julkaisutoimintaa hoidettaessa. Näyttelyvälineiden lisäksi myös maahantuojien tietoiskut, filmit ja videonauhat ovat olleet yksi jatkokoulutuksen muoto, jota ei pidä aliarvioida. Jatkuva ajan tasalla pysyminen alan laitteiston kehityksessä on koitunut eduksi jäsenillemme ja viime kädessä potilaillemme.

Näyttelytulojen vähitellen kertyessä seura on pystynyt tukemaan stipendein ultraäänialan väitöskirjojen tekijöitä vuodesta 1981 lähtien.

Euroson-87:n tuotolla on perustettu stipendirahasto, josta on jaettu tukea tieteelliseen työhön ja matka-avustuksia jo monelle jäsenellemme.

LÄÄKETIEDETAPAHTUMA

Vuosina 1977 – 84 sekä vuonna 1988 seuramme järjesti Lääketiedepäivillä ultraääniaiheisen koulutuspäivän, jonka aiheet näkyvät taulukossa 3. Aloitimme alkeista ja vähitellen siirryimme spesifisempiin erikoisaloja sivuaviin aiheisiin. Käytäntöä ei kuitenkaan unohdettu. On käsitelty sekä ajankohtaisia aiheita että laajempia yleiskatsauksia. Vuonna 1981 oli alue- ja keskussairaaloiden lääkäreille tarkoitetun luentopäivän lisäksi pienryhmäkurssi käytännön ultraäänidiagnostiikasta viskerologian, obstetriikan ja lasten neurologian aloilta. Vuonna 1982 aihe oli erittäin ajankohtainen, jolloin puhuimme perinataalivammaisuuden ultraäänidiagnostiikasta ja otimme paneelissa kantaa vammaisen sikiön oikeuksiin. Vuonna 1983 ultraäänidiagnostiikka oli levinnyt jo huomattavan laajalle ja niinpä seuramme järjestämän tilaisuuden lisäksi seitsemässä muussakin ohjelmassa käsiteltiin ultraäänidiagnostiikkaa ainakin erotusdiagnostiikan kannalta. Kiinnostus seuramme järjestämiin kursseihin on ollut Lääketiedepäivillä varsin kiitettävä. Pieni osanottajamäärä, 30 henkeä, oli kardiologian kurssilla 1978, jolloin alan harrastus oli varsin vähäistä. Tuohon tilaisuuteen saimme lääkäriliiton kustantama myös englantilaisen asiantuntijan Derek Dobsonin. Parhaimmillaan kuulijoiden määrä on ollut noin 140. Pienryhmäkursseihin osanottajamäärää on luonnollisesti jouduttu rajoittamaan.


JULKAISUTOIMINTA

Sääntöjen mukaan yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. julkaisemalla alan ammattikirjallisuutta. Jäsenten yhteistyön tuloksena julkaistiin 1979 ensimmäinen suomenkielinen ultraäänialan oppikirja "Ultraäänidiagnostiikka", jonka toimittivat Tapio Valkeakari ja Markku Nieminen. Kirja sisältää 17 artikkelia ultraäänidiagnostiikan eri aloilta. Laajuudeltaan se on 164 sivua ja lisäksi kirjan lopussa on 9 mainossivua. Kirjan painos oli 2000 kpl ja ilmestyttyään se jaettiin ilmaiseksi seuran jäsenille. Muuta seuran julkaisutoimintaa ovat olleet koulutus- tilaisuuksien luentolyhennelmät, jotka Christien Nissen on sponsoroinut. V. 1989 seura julkaisi Raimo Alasen ja Sören Bodenstamin toimittaman liikuntaelimistön ultraäänidiagnostiikkakirjan, jonka laajuus on 82 sivua.

Seuran jäsenet Sören Bodenstam ja Maritta Noinonen toimittivat myös omana kustanteenaan seuran kautta jaetun kirjan "Ultraäänihoitajan opas, obstetriikka" 1983. Kirjassa on 48 sivua. Seuran puheenjohtajan toimittamana ilmestyi Duodecimissa 1979 ultraäänisanasto. Suomen Lääkärilehti julkaisi 1980 Tapio Valkeakarin ja Pertti Kirkisen toimittaman tutkimuksen perusteella pyydetyn yleiskatsauksen "Ultraäänitutkimus tänään." Tutkimus perustui edellisenä vuonna maamme kaikissa ultraäänitutkimuksia tekevissä sairaaloissa tehtyyn kyselyyn, jolloin todettiin, että vuositasolla tutkimuksia tehtiin melko tarkkaan 100 000 kpl, joista 67% oli gynekologis- obstetrisia, 17% viskerologisia ja 16% muita tutkimuksia, jotka käsittävät kardiologiset, neurologiset, oftalmologiset ja sinusten tutkimukset sekä vain doppler-tutkimukset.


JÄSENET

Jäseneksi voidaan ottaa lääkäri, fyysikko tai muu alan erikoiskoulutusta saanut ammattihenkilö, jota kaksi yhdistyksen jäsentä suosittelee. Yhdistys voi myös kutsua kunniajäseniä ja ulkomaisia jäseniä. Vuonna 1972 jäseniä oli 24 ja vuonna 1974 oli 37 jäsentä. Vuoden 1976 loppuun mennessä jäsenmäärä oli noussut jo 80:een.

Vuonna 1978 ylittyi 100 jäsenen raja ja kaksi vuotta myöhemmin 1980 oli 200 jäsentä. Jo vuonna 1982 jäsenmäärä ylitti 300 jäsenen rajan. Vuonna 1986 rikkoontui 400 ja vuoden lopussa oli jäseniä 426. Vuonna 1988 päästiin 500:n rajaan ja keväällä 1991 jäseniä oli 624. Yhdistys on ollut pohjoismaisista suurin, ja se on sijoittunut Euroopan yhdistysten joukossa neljänneksi suurimmaksi. Tämä sijoitus on kuitenkin hieman tulkinnanvarainen siksi, että esimerkiksi Italiassa ei ole ollut yhtenäistä valtakunnallista yhdistystä ja jotkut maat eivät ole ilmoittaneet kansainvälisissä yhteyksissään koko jäsenmääräänsä.

Seuran ensimmäisessä varsinaisessa vuosikokouksessa 28.4.1972 Meilahden sairaalan röntgenosastolla valtuutettiin aikaisemmin valittu toimikunta jatkamaan yhdistyksen hallituksena seuraavat kaksi vuotta, mikä edelleenkin on seuran hallituksen toimikausi.

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet professori Arvo Oksala 1971 – 74, professori Esko Tähti 1974 – 76, dosentti Tapio Valkeakari 1976 – 88, apulaisprofessori Pekka Ylöstalo 1988 – 90 sekä fyysikko Matti Forss 1990 alkaen. Seuran puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja sihteerien nimet ja toimijaksot käyvät ilmi taulukosta 1.


JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT JA RAHASTONHOITAJAT VUODESTA 1992

Vuonna 1992-1993

Puheenjohtaja: Matti Forss
Sihteeri: Juhani Koskinen
Rahastonhoitaja: Raija Pekkarinen


Vuonna 1994-1995

Puheenjohtaja: Kristina Virkola
Sihteeri: Juhani Koskinen
Rahastonhoitaja: Raija Pekkarinen


Vuonna 1996-1997

Puheenjohtaja: Pertti Kirkinen
Sihteeri: Juhani Koskinen
Rahastonhoitaja: Raija Fogelholm


Vuonna 1998-1999

Puheenjohtaja: Pentti Lohela
Sihteeri: Esko Laes
Rahastonhoitaja: Raija Fogelholm


Vuonna 2000-2001

Puheenjohtaja: Bruno Cacciatore
Sihteeri: Esko Laes
Rahastonhoitaja: Raija Fogelholm


Vuonna 2001-2002

Puheenjohtaja: Bruno Cacciatore
Sihteeri: Esko Laes
Rahastonhoitaja: Raija Fogelholm


Vuonna 2002-2006

Puheenjohtaja: Maija-Riitta Orden
Sihteeri: Merja Vainio
Rahastonhoitaja: Raija Fogelholm


Vuonna 2006->

Puheenjohtaja: Eeva Ekholm
Sihteeri: Merja Vainio
Rahastonhoitaja: Raija Fogelholm


Johtokunta 1992-1999

Johtokunnassa toimivat Jaakko Lehto, Pekka Farin, Matti Taavitsainen,
Aila Kokko , Raija Järvenpää , Tarja Rissanen, Riitta Salminen,
Tapio Palolahti.


Johtokunta 2000-2001

Bruno Cacciatore, Esko Laes, Pertti Palo, Raija Fogelholm,
Seija Mattila, Juha Räsänen, Riitta.Salminen, Tapio Palolahti
(eläinlääkärijaos)


Johtokunta 2002-2004

Bruno Cacciatore pj, Seija Mattila vpj, Maija-Riitta Ordén siht.,
Raija Fogelholm rh, jäsenet: Eeva Ekholm, Juha Räsänen,
Anna-Maija Ahotupa, Ritva Kaikkonen (eläinlääkärijaos)


Johtokunta 2004-2006

Maija-Riitta Ordén pj, Seija Mattila vpj, Merja Vainio siht.,
Raija Fogelholm rh, jäsenet: Eeva Ekholm, Juha Räsänen,
Anna-Maija Ahotupa


Johtokunta 2006->

Eeva Ekholm pj, Seija Mattila vpj, Merja Vainio siht., Raija
Fogelholm rh, jäsenet: Kaarin Mäkikallio, Pekka Taipale,
Juha Räsänen, Anna-Maija Ahotupa